Pari viikkoa on ollut kaamea kiire (tosin sellaisten mukavien asioiden kuten leffafestareitten ja risteilyn takia) enkä ole juuri kotona käynyt kuin sotkemassa ja eilen sitten vihdoin sain siivoiltua. Vielä pitäisi pestä vessa ja tiskata niin täällä olisi oikein hienoa. Mutta kandi kutsuu, sillä dedis lähestyy.

Vaikka olenkin ollut pitkään poissa blogistani, tämänkään postauksen tarkoitus ei ole miettiä syntyjä syviä, vaan heittää linkkivinkki. Satuin äsken blogiin, jossa oli mainio kuvaus ruotsin kielen helppoudesta. Itse pitäisi ehkä aloittaa tanska-kuuri syksyä varten ja kaivaa vanhat tanskan kurssin monisteet ja äänitteet esiin. Fst:ltä tulee muuten usein mainioita tanskalaisia dokumentteja. Suosittelen.

Risteilyllä olin otettu kun kaveri yritti selittää toiselle käyttämäänsä "sivistyssanaa" (typerä termi, mutta en nyt parempaakaan keksi), ja sanoi sitten minulle: "Emmi auta". Mun kielellisiin kykyihin siis luotetaan. Mä kyllä olen kantapään kautta oppinut käyttämään näitä niin sanottuja sivistyssanoja. Isoveli opetteli joskus lapsena sivistyssanakirjaa lähes ulkoa ja sitä kieltä joutui sitten kuuntelemaan ymmärsi tai ei. Viikonloppuna baarissa taas kuulin, että mulla taitaa olla aika laaja sanavarasto. Sitä ennen olin käyttänyt sanaa ripeä. Ei kovin erikoista.

Nyt kun on lähdössä ulkomaille, onkin oikeastaan taas sopiva hetki miettiä kieltä. AInakin itsellä kieli ja sanat ovat aivan mielettömän tärkeitä.  Kielen mukana katoaa osa itsestä. Vaikka osaan ruotsia ja englantia sujuvasti ainakin Ruotsissa olessani huomasin, että erityisesti kyky olla hauska liittyy vahvasti omaan kieleen ja kulttuurin, kielileikkeihin, sanontoihin jne. Muistan Ruotsista sen hetken kun pystyin heittämään sopivaan kohtaa  "va-va-va-varför då?" ja kaikki nauroivat. Astrid Lindgrenin kirjojen leffaversiot olivat kaikille yhteistä kulttuuria.

Ostin joku aika sitten Anni Sinnemäen uuden runokokoelman Aleksis Kiven -katu. Eräässä runossa on kohta, jossa sanotaan:  "Maailma ei niin kolhi seinien läpi, jotka ovat päällystetyt kirjoilla".

Muuten, toivottavasti pysyitte edes hieman perillä tämän postauksen ajatuksenjuoksusta. Hieman hyppelevää. Teksti etenee kuin västäräkki.