Tiedättehän, sellaisen harrastuksen, joka monilla on, jossa pärjää ja joka tuo iloa. Sellaisen, joka luo järjestystä ja joka on läsnä. Sellaisen, joka muistetaan ihmisen intohimona. Joku maalaa ja joku hoitaa puutarhaa. Joku valokuvaa. Joku valaa savea. Joku on velho huonekasvien kanssa. Mikä voisi olla mun intohimo?

Ei mulla ole ikinä ollut sellaista intohimoista harrastusta. Olenkohan liian lyhytjänteinen. Harrasteissa ei ole ikinä ollut mulle kysymys niinkään siitä tekemisesestä kuin sen luomista ihmissuhteista. Mä olen aina ollut vain sosiaalinen. En taiteellinen tai liikunnallinen tai viherpeukalo. Mutta eivät nämä ihmissuhteetkaan nyt tunnu onneistuvan. Tarvitsen jotain johon paneutua. Jotain sellaista, mitä voi tehdä yksin ja miä ei tarvitse merkitä kalenteriin. Kalenteritoimintaa on jo liikaa.

Ruotsinkielinen sanan sysselsättning kuvaa mielestäni hyvin sitä mitä kaipaan.